Art Replicas – Understanding the Art Through its Copy

What is the difference between copy and replica; how do we define them? Can a replica hold qualities such as beauty and age value or do those attributes belong only to the original artwork? Which instance stands behind the production; who are those who produce authorized art replicas and who produces the forgeries?

Art replication emerges as a discipline which imposes further inquiry. This research will encompass historical, cultural and social understanding in production and usage of art replicas contained by cultural heritage. Objects and challenges of the research are conducted within multidisciplinary relations of theoretical and certified replicating practices. Theoretical study in my research is enclosed by practical aspect by which creating authorized art replica will provide new perspective towards affiliation between the original artwork and its double, serving as a foundation for defying values and roles of an art replica. Due to my previous education and artistic experience I have received full permission for creating the replica of eminent Finnish painting “Duke Karl Insulting the Corpse of Claus Fleming” (1878) by Albert Edelfelt that is exhibited in Turku Castle where replication takes place in situ since October 2011.

Study of replica will give suggestive model for ethical and copyright standards including the issues of risk-management in art replication process. Discoveries and results aim to evoke new approaches in maintenance of cultural heritage by introducing the present view and usage of art replication as envisage for further development.

Taidereplikat – Taiteen ymmärtäminen kopioiden avulla

Väitöskirjatutkimukseni käsittelee taideteosten virallisten jäljennösten, replikoiden asemaa taidehistoriassa. Tutkimustyöni lähtökohtana ovat muun muassa seuraavat kysymykset. Mikä on replikan ja kopion ero ja kuinka ne määritellään? Vaatiiko replikan tuottaminen lähes yksinomaan ammattimaista kädentaitoa vai myös perustavampaa taiteen tuntemusta? Voiko replikalla olla sellaisia ominaisuuksia kuin kauneus ja ikäarvo, vai kuuluvatko ne yksinomaan alkuperäisteokselle?

Väitöstutkimukseni teoreettinen osio käsittelee replikoinnin historiallista, kulttuurista ja sosiaalista roolia kulttuuriperinnön ylläpitämisessä. Tutkimus tarkastelee erilaisia juridisia, eettisiä ja institutionaalisia teemoja ja määrittelee autenttisuuden, alkuperäisyyden ja replikan käsitteitä. Nämä puolet ankkuroidaan tukevasti myös empiriaan siten, että analysoin tutkimuksessani myös erään replikan valmistumisprosessia. Tämä kiinteä yhteys empiriaan on mahdollista, koska olen aiemmin saanut replikointiin soveltuvan koulutuksen ja olen tutkimustyön osana jo valmistamassa laillista replikaa Albert Edelfeltin maalauksesta “Kaarle Herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista” (1878). Paitsi, että tutkimustyöni dokumentoi ja analysoi replikan tekoprosessia, prosessi tuo esille myös ne institutionaaliset ja muut puitteet, joiden suhteen tai joita vasten laillinen replika syntyy. Näin tarkasteltavaksi tulee alkuperäisteoksen ja sen kaksoiskappaleen suhde, replikan arvo ja rooli taide-esineenä. Samalla tulee esille, miten työprosessin aikana replikan hyödyntää ja tuottaa taidehistoriallista tietoa ja osallistuu näin kulttuuriperinnön rakentamiseen.

Väitöskirjatyöni paikantaa ja tuo esiin taidehistorian tieteenalan alueen, jossa kohtaavat erilaiset teoreettiset, empiiriset ja yhteiskunnalliset käytännöt. Tällaisena se avaa uuden näkökulman keskustelussa taidehistorian ja kansallisen kulttuuriperinnön tehtävistä.